Matkalaisten Vienan Karjalasta keräämiä sananparsia  2003

Järjestämäni Karjalan matkat ovat ehkä poikkeavia turistimatkoja. Kannustan matkalaisia  muun ohjelman ohessa perinteen keruuseen ja omien runojen tekoon. Uskon, että tällöin matkalaisetkin saavat eniten irti lomastaan. Ja he tekevät varsin arvokasta työtä! En ole myös koskaan kieltänyt reippaita matkalaisiani työnteosta. Näilläkin sivuilla tapaatte perunamaan kääntäjiä ja talon maalajia. Matkoilla toimitamme samalla tuliaisia mm. päiväkodeille ja kouluille. Osa sananparsista on karjalan, osa suomenkielisiä. Jotkut niistä on emäntien toimesta käännetty suomeksi ja yllätys yllätys: suomalaiset sananparret ovat aina eläneet myös Vienassa. Mukana on siis elävä, aito vuorovaikutteinen tilanne. Elävimmät lentävät lauseet on kirjattu  suoraan tilanteista. Keräykset on tehty kesäkuun ja elokuun matkoilla. Erityiskiitokset Mirja Kolille (Lomalinjan matka 6.-10.8.) ja Irene Jylhäkorvelle (VKY:n 26.-30.6 matka)

Karjalaisten kielen käyttö on mehevää. Sananparret värittävät puhetta ja pienikin asia saa tarinan polveilemaan. Suomalainen huomaa äkkiä olevansa köyhtynyt kieleltään! On todella sääli, jos karjalan kielen katoamista nuoremmasta polvesta ei saada pysäytettyä.
Petri Niikko

           
Irene keräsi eniten sananparsia. Oikealla Elviiran heliää heimokuntaa.

Nuori ja nätti kuin virsussa rätti. S.J.

Kysymys: Kuinka elät?
Vastaus: Elä kurki, elä kärki, elä harmaa harakka. S.J.

Olkua kuin kotona.
(Emäntä Sirkka Jaakkola)

Istu puulla ja puhu suulla. (Maria Popova)
Istu puulla, puhu suulla, Herran henkellä hyvällä (H. Fokina)

Kiitos ku kinnas, vain ei niin karvaine. (M.P)

Oi voi kun toinen ei voi, kolmas päivä yheksäs leipä - ei syö eikä syömättä ole (M.P.)

Pöyvässä ei persettä näytetä! sanoi Elviira, kun käänsin ryyppylasin alassuin
Ei tämä piähän eikä persehen mäne! (Helmi miedosta viinistä)

Kun ei ole rahhaa, ei ole tämmöistä mahhaa (Elviira)

Kirjoittakaa vaikka muutama sana lemmestä ja loput rakkauvesta (Helmi vieraskirjasta)

Koillistuulella metsho ei laula, kala ei puutu (syö), eikä naini anna... (Iivana)

Meillä päin sanotah jotta männäh "mertoa ravistammah" (Kun turisti kysyi tietä vessaan) Iivana

Mitäs nyt nyhitäh, ku parta loppui (Maikki)

Istu siinä pikkulikka rekeheni laidalla viieksi minuutiksi, jotta minä saisin ne salaisimmat asiat sinulle sanotuksi. (Maikki Popova. Kirjasi kuten edellä Mirja Koli)

Maaten ja maha syliin! (Nukkumaan!) Helmi F.

Pyyhki partansa ja ajoi takaisin (Helmi miehestä, joka teki turhan reissun Kemiin naisen takia)

Silloin piät rullalla juomme ja rullat taskuhun panemma! (Raitis Helmi uhkasi juoda humalat)

Kaunehen mualta ei vettä juua (kauniin emännän kirous?)

Metshähän kun mänet, millani puu vastah tulou - rahvasta on kaikenlaista.

Ukko ta akka - sammalta vakka, piipun nokka, venehen kokka. (Onnellinen aviopari)

Kemijoessa vesi vähenöy, a lopu ei konsan.

Suu oli väljä, juttu levisi suu suulta, sana sanalta. (Kun karhun kaato paljastui)

Aino Kyntjeva, ylöskirjoittajana Irene Jylhäkorpi:

Ei rikkahalle kelpaa köyhän annos.

Rikkahan täysi uuni halkoja palaa, köyhällä yksi ja sekin kytyy.

Hyvä mieleen johtuu, paha ei mielestä lähe.

Vierahan leipäh elä varuta suuta.

Ei käyä kiisseliä syömään seitsemän virstan piästä.

Seitsemän henkeä, yhtä ei vuoteta.

Seitsemän kertaa mittaa, yksi kerta leikkaa.

Mies tykkää tervehesthä naista, velj rikasta tsikkoa (siskoa).

Koira haukkuu, tuuli kantaa.

Omana omenasta ei loitos lankee.

Ei suu napsa, jos ei jalka rapsa.

Nukkuvalle kissal ei hiiri suuhun juokse.

Elä kiitä elämää, kiitä kuolemaa.

Akal on pitkä tukka, mieli lyhyt.

Paha kuoleman jälkeen paranee.

Vieraassa silmässä roskan näköy, omassa ei oksau näkyä.

Seitsemällä lastenhoitajalla vauva on silmätyönä.

Jos ei aamu-aurinko lämmitä, ei ilta-aurinko valota.

Pahas' elämäs' hirssipuuroa syöt ja sanot ohoi, isäksi!

Ken aikaisin herää, sille Jumala antaa.

Kiitos kuin kinnas, vaan ei niin karvanen.

Päivä tulou, toinen mänöy, sitten surmoa lähemmäks.
 

Takaisin etusivulle