Juhannustaikaa Vienan Karjalassa
Otteita Vienan- Karjalan matkapäiväkirjasta kesältä 2004
Hannele ja Jorma Haapaniemi


" ... meitä seikkailijanaisia (Ulla, Iris, Riitta ja Hannele) odottaa Lenan luona Uhtualla (nyk. Kalevala) naisten Juhannussauna.

On ortodoksien (venäläisten) Juhannusaatto, Iivananpäivän aatto 7.7.
Kansanperinteen mukaan naisten tulisi tänä yönä puhdistautua (kaunistautua) rituaalimenoin ja sen jälkeen kerätä luonnosta yrttejä ja parantavia (onnea
tuovia) kasveja.
Vrt. suomalainen perinne: 7 kukkaa Juhannusyönä, tai saksalais-balttilainen
perinne: etsitään Juhannusyönä sanajalan kukkaa!
Muutoinkin kaikki vihreä on luonnossa parhaimmillaan kerättäväksi (myös saunavihdat !) juuri nyt. Kasvit ovat täynnä "voimaa"! Ja ihmiset hedelmällisimmillään.

Lena itse on terveydenhoitaja lastenneuvolassa, mutta hänen äitinsä Roosa on tunnettu kansanparantaja, joka tuntee kasvit ja niiden vaikutukset. Äitinsä oppien mukaan Leena kerää kasveja luonnosta, kuivaa, uuttaa ja keittää niitä.
Hän myös viljelee lääkekasveja kuten palsamia ja piparjuurta. Ja pihan perällä laiduntaa vuohi nimeltä Maja!

Sasha on siis lämmittänyt kylyn (saunan) kuumaksi ja tehnyt tuoreet vihdat.

Valmistelemme keittiössä suolahuttua:
merisuolaa (hienonnetaan huhmareessa)
ruusuöljyä (tms. "hierontaöljyä")
hunajaa
lämmintä vettä
- sekoitetaan hutuksi, saa jäädä karkeaksi

Vuohenmaidon on Leena keittänyt hutuksi (tässä: kiehauttanut) jo aikaisemmin, ja jäähdyttänyt.
Vielä tarvitaan yrttiteetä termokseen ja tummaa, vahvaa olutta hiuksia varten.
Sitten löylyyn.
Lena on laittanut jo aamulla nokkosia hautumaan kuumaan veteen. Lämmiteltyämme ja vihdottuamme kunnolla kostutamme hiukset oluella ja hieromme suolahutun ihoon. Kun huttu iholla kuivahtaa, valelemme nokkosvedellä. Välillä jäähdyttelemme ja juomme yrttiteetä (kamomillaa ym.) Pesemme hutut pois nokkosvedellä - pesiminä itse nokkoset. Vuorossa on hiusten pesu koivushampoolla.
Ja sitten onkin vuohenmaidon vuoro! (Kylpikö itse Kleopatra vuohenmaidossa?!) Puolikas kahvikupillinen naista kohti riittää. Sivelemme. Löylyttelemme maitoa tiukkuvina. Tuoksu on makea. Olo on oikeastaan aika seksikäs, suorastaan "imettäväinen"! Sivelemme toistemme selkiä maidolla. Lena hieroo meidät lakanan päällä, saunan lattialla. Kielenkannat kirpoavat entisestään! Puhe kääntyy kuin luonnostaan naisten asioihin, synnytyksiin, seksiin ... naisten sauna parhaimmillaan! Ulla antaa vielä päätteeksi uupuneelle Lenalle "Reiki-hieronnan hengitysten ja äänien kera". Valelimme maidot nokkosvedellä ja iho tuntuu sametinpehmeältä. Rasvaa ei tarvita. Tuoksumme vienosti, ikään kuin "äidinmaidolta". Olo on nautinnollisen naisellinen. Lena keittää vielä teet ja läksiäisiksi saamme koivusiirappia (juodaan talvella kuuman veden kera
flunssaan) ja kuivattuja männynkukkia ( männynkukkavettä juodaan aj käytetään
kasvovetenä) reppuihimme.

Sitten Juhannustulille!

Pakkaudumme Sashan pieneen vihreään Ladaan (siis 5 naista + Sasha itse!) katsottuamme ensin videon Uhtuan karjalaisen kielipesän (kielikylpypäiväkoti karjalan kielellä) toiminnasta - Lenan ja Sashan tytär Olja 5v. käy kielipesässä. Ladan takakonttiin pakataan tervaspuita, Ullan huilu ym.ym.
Ajamme kuoppaisia teitä - Uhtuan ulitsat ovat kuoppaiset, mutta leveät !
Ohitamme pakolliset Ul. Leninat ja Ul. Sovjetskajat - muita autoja ei juuri ole liikkeellä.
Nuoriapareja Juhannuskävelyllä: tyttöjä keinahtelee minihameissaan ja koroissaan poikaystävien/Juhannusheilojen kainaloissa. Lapsia, koiria, mummoja.
Valoisaa on, vaikka kello käy yhtätoista. Ajamme Likopään suuntaan. Ohitamme lämpöisiä kylyjä, sinisiä savuja, harmaita mökkejä. Tie mutkittelee ja myötäilee Kuttijärven rantaa.
Sopiva paikka löytyy: mäntyinen hiekkaranta, lampareita, tyyniä laguuneja.
Navakka tuuli vaahdottaa Kuittijärven aaltoja heti kapean hiekkakannaksen takana. Vedämme takkeja tiukemmin kiinni. Tuleeko vilu? Ei hätää: Sasha otta tervakset takakontista ja puukon povesta (ystävän tekemä, kahva loimullista koivua, terä vanttera - metsämiehen puukko) ja tuossa tuokiossa syttyy nuotio - ilman sen kummempia sytykkeitä - kiehiset riittävät. Sasha lähtee hakemaantyttöjä: Anjaa Ja Oljaa. 

Me alamme lämpimiksemme laulaa ja tanssia tulen ympärillä. Ulla ottaa huilunsa esiin. Kuittijärven tuuli kantaa huilun säveliä, sinistä savua ja tervaksen tuoksua. Tytöt tulevat ja alamme hyppiä tulen yli (osa ikivanhaa puhdistautumisrituaalia, vrt. Intia!) Hypyt eivät niinkään liity rohkeuteen tai urheiluun - kuten saattaisi luulla - vaan nimenomaan naisen puhdistautumiseen. Sillä välin Sasha on jälleen yllättänyt meidät: männyn juurelle on katettu teeripaistia, salamia, tomaattia, kurkkua, tummaa leipää ja vodkaa. Tytöt kuumentavat leipää nuotiossa. Jo alkaa Oljan tehdä mieli uimaan.
Pian hän tanssahtelee rantavedessä, vaaleanpunaisessa, valkopallollisessa frillauimapuvussan. Ensin Olja, sitten Anja - ja sitten me aikuiset naiset pulahdamme laguunin lämpimään veteen = puhdistautumisen viimeinen osa!
Nyt olisimme valmiit keräämään ne Juhannusyön yrtit! Mutta mitä teemmekään!:
Ladan autoradion nauhurista polveilevat ilmoille Lenan suosikin slaavilaisen pehmeät ja vetävät säveleet. Alamme tanssia. Tytöt haluavat vielä uida mutta vanhoja viluttaa: Sasha kaivaa takakontista turkin, turkisliivin, villapaitoja .
Tanssimme muuttuu karhutanssiksi ... uusi nuotiokin sytytetään ... näin kuluu karjalainen Juhannuksemme Uhtualla!"

Terveisin Hannele ja Jorma

Takaisin etusivulle